Bloomberg-uutistoimiston tutkimusosasto on rankannut maat paremmuusjärjestykseen sen mukaan, missä panostetaan eniten akkutekniikan kehitykseen ja erityisesti litiumioniakkujen tuotantokapasiteettiin. Kiina rankataan maailman ykköseksi, mutta piskuinen Suomi nousee listalla peräti seitsemännelle sijalle.
Kiinassa on nykyään 80 prosenttia kaikesta akkukennojen valmistuskapasiteetista, ja kapasiteetin odotetaan yli kaksinkertaistuvan yli kahteen terawattituntiin seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä riittäisi yli 20 miljoonan sähköajoneuvon akkutarpeisiin.
Yhdysvallat nousee tänä vuonna rankingin kakkoseksi heti Kiinan jälkeen. Tesla ja aasialaiset kennovalmistajat tekevät edelleen merkittäviä investointeja maahan, ja presidentti Joe Bidenin hallinnon politiikka kotimaisen akun toimitusketjun luomiseksi ja sähköautojen kasvun tukemiseksi vahvistaa edelleen maan asemaa.
Myös Euroopan maat ovat nousussa, kun sähköautojen myynti kasvaa tasaisesti ja houkuttelee lisää investointeja toimitusketjuun. Pohjoismaat ovat yhä tärkeämpiä Euroopan pyrkimyks. Bloomberg nostaa esiin Suomen, jossa on pian yksi maailman suurimmista nikkelin ja kobolttisulfaatin jalostamoista. Nämä raaka-aineet ovat keskeisiä ainesosia sähköautoissa. Myös akkumateriaalien valmistajat Umicore ja BASF ovat investoineet maahan.
Euroopan ensimmäinen gigawattiluokan akkutehdas käynnistyy kuitenkin Ruotsissa, kun ensimmäiset akustot rullaavat ulos Northvoltin tehtaalta.
BloomberNEF:n mukaan Suomi sijoittuu raaka-ainevarantoja verrattaessa sijalle, yhdeksän, tuotantovertailussa sijalle yksitoista ja reguloinnin osalta sijalle kolme Ruotsin ja Norjan jälkeen. Lukuihin voi tutustua tarkemmin täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
