Marraskuussa 2022 tekoälyn startup-yritys OpenAI julkisti ChatGPT-palvelun, joka perustuu luonnollista kieltä tuottaviin laajoihin kielimalleihin. Toisten mielestä uusi tekniikka avaa upeita näkymiä, toisten mielestä kyse on matopurkista, joka pitää sulkea. Pitäisi tekoälyst olla huolissaan?
Tekoäly on esillä myös Embedded Conference Finland -tapahtumassa Dipolissa ensi viikon tiistaina. Tietoturvayhtiö Check Point Softwaren kyberturva-asiantuntija Jarno Ahlström selvittää, mitä tekoäly oikeastaan on. Mihin uudet LLM-mallit pystyvät ja miten tekoälyä käytetään uusien kyberturvaratkaisujen kehityksessä?
ChatGPT on nostanut monen mielessä melkoisen huolen. 1800 tutkijaa Elon Muskin johdolla allekijoritti avoimen kirjeen, jossa vaadittiin AI-tutkimuksen pysäyttämistä puoleksi vuodeksi, koska nopeasti kehittyvästä tekoälystä on tulossa uhka ”ihmiskunnalle”.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihmiset ovat aina pelänneet uusia tekniikoita. Junien kohdalla oltiin varmoja, ettei ihminen kestä yli 50 kilometrin tuntinopeuksia. Puhelimien uskottiin aiheuttavan sähköiskuja. Televisio mädättää aivot ja pilaa silmät. Mikroaaltouuni aiheuttaa lapsettomuutta. Lista on loputon.
Vaikkei tekoäly muuttuisikaan SkyNetiksi, täytyy sen kanssa olla huolellinen. EU on määrittelemässä eettisiä sääntöjä tekoälyn hyödyntämiselle. Pitäisikö esimerkiksi LLM-mallien olla avoimia? Pitäisikö tekoälyn toiminnan olla läpinäkyvää?
Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin joudutaan ottamaan nopeasti kantaa. Selvää on vain se, että tekoäly saattaa olla suurempi muutos maailmalle, kuin mikään aiemmista teollisista vallankumouksista.
ECF23:n ohjelma löytyy täältä. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta edellyttää rekisteröitymistä. Se onnistuu täällä.
Kuva: AdobeStock
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
