Yhdysvaltalainen GuRu Wireless on esitellyt maailman suurimman synkronoidun millimetriaalloilla toimivan tehonsiirtojärjestelmän, joka voi mullistaa sotilasdroonien käyttöä. Yrityksen uusi vaiheohjattu 24 GHz lähetinmatriisi sisältää yli 70 000 synkronoitua ja elektronisesti vaiheohjattua lähetintä, joilla voidaan siirtää energiaa tarkasti ja tehokkaasti pitkillä etäisyyksillä.

Nexperia on tuonut markkinoille uudet NEX52041- ja NEX52080-ohjainpiirit, jotka tarjoavat täyden USB Type-C ja USB Power Delivery (PD) -latausohjauksen vain 4 × 4 millimetrin kokoisessa kotelossa. Piirit on suunniteltu erityisesti 18–140 W virtalähdesovelluksiin, kuten seinälatureihin, autolatureihin, virtapankkeihin ja sovittimiin.

Nordic Semiconductor on julkistanut uuden nPM1304-tehonhallintapiirin, joka tuo pienten akkujen laitteisiin entistä tarkemman ja energiatehokkaamman virranhallinnan. Piiri on suunniteltu erityisesti tilaa ja virtaa säästäviin sovelluksiin, kuten älysormuksiin, kehon antureihin, urheilusuoritusmittareihin ja terveysseurantalaitteisiin.

Tuore kenttätutkimus sähköautojen akkujen kestävyydestä kyseenalaistaa väitteet, joiden mukaan dynaaminen, jopa sporttinen ajotyyli voisi pidentää akun elinkaarta. Akkujen diagnostiikkayhtiö AVILOOn laajan analyysin mukaan rauhallinen ja ennakoiva ajotyyli ei ainoastaan säästä energiaa – se myös hidastaa akun vanhenemista merkittävästi.

Tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen, mutta tehokkaan tavan parantaa vesipohjaisten akkujen käyttöikää jopa kymmenkertaiseksi lisäämällä niihin suolaa. Löytö voi mullistaa uusiutuvan energian varastoinnin turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

New Jersey Institute of Technologyin (NJIT) tutkijat ovat onnistuneet löytämään uusia, litiumille vaihtoehtoisia materiaaleja tekoälyn avulla. Löytö voi johtaa uusiin, tehokkaampiin ja kestävämpiin akkuteknologioihin, joissa käytetään runsaampia alkuaineita, kuten magnesiumia, kalsiumia, alumiinia ja sinkkiä.

USB-standardien kehitys tuo mukanaan yhä kovempia vaatimuksia niin suunnittelijoille kuin komponenteillekin. Uusin USB4-standardi mahdollistaa jopa 40 gigabitin tiedonsiirtonopeudet, mutta samalla se vaatii laitteilta huipputasoista signaalinsuojelua, erityisesti sähköstaattisia purkauksia (ESD) ja häiriöitä vastaan.

Navitas Semiconductorin uusin innovaatio mullistaa käsityksen kännykkälatureista. Yhtiön GaNSense ohjausratkaisu on valjastettu Xiaomin uuteen 90 watin GaN-laturiin, joka tarjoaa huipputehon uskomattoman pienessä koossa. Kyseessä on maailman pienin 90 watin laturi.

Analogisen etupään (AFE) valinta on keskeinen osa tehosovelluksen suunnittelua. Valinta on usein tasapainottelua suorituskyvyn, kustannusten ja toteutuksen monimutkaisuuden välillä – integroidusta SoC-ratkaisusta aina erilliskomponentteihin asti.

Peking on ilmoittanut uusista rajoituksista, jotka vaikeuttavat keskeisten sähköautojen akkuteknologioiden siirtoa ulkomaille. Kiinan kauppaministeriön mukaan kahdeksan avainteknologian vienti — mukaan lukien sähköautojen edullisiin akkuihin liittyvät ratkaisut — edellyttää jatkossa valtion myöntämää vientilupaa. Päätös tuli voimaan välittömästi. Asiasta raportoi NY Times -lehti.

Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään uudenlaisen kuivaelektrodin sinkki-jodiakkuun, joka tuottaa yli kaksinkertaisen suorituskyvyn perinteisiin litiumioni- ja jodiakkuihin verrattuna. Kyseessä on merkittävä edistysaskel erityisesti uusiutuvan energian varastointiin ja sähköverkon tasapainottamiseen.

Samsung on tiettävästi ostanut yhdysvaltalaisen Group14 Technologiesin 4,5 miljardilla dollarilla. Kauppa viittaa vahvasti siihen, että yhtiö on vihdoin siirtymässä uuteen aikakauteen mobiililaitteiden akkuteknologiassa – kohti piihiiliakkuja.

Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.

Uusi Stanfordin yliopiston tutkimus haastaa perinteisen käsityksen siitä, että sähköauton akun kestävyys olisi parhaimmillaan tasaisella, rauhallisella ajolla. Tulosten mukaan vaihteleva ajotyyli, johon sisältyy myös satunnaisia ripeitä kiihdytyksiä, voi pidentää akun käyttöikää jopa 38 prosentilla.

Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan kuivamenetelmällä paksuja, itseään kannattelevia elektrodeja, jotka mahdollistavat jopa kaksinkertaisen suorituskyvyn verrattuna aiempiin sinkki- tai litiumioniakkujen jodikatodeihin. Lisäksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin 1,3,5-trioksaania, joka muodostaa sinkin pinnalle suojaavan kalvon estäen dendriittien eli neulamaisen rakenteen muodostumisen.

Vuoden 2025 ensimmäiset kuukaudet ovat tuoneet esiin selkeitä teknologian ja arjen muutostrendejä, jotka kiinnostavat suomalaisia lukijoita. Turvallisuus, energiatehokkuus, älylaitteiden käyttö ja tulevaisuuden laiteratkaisut ovat nousseet voimakkaasti esiin sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Kuluttajat haluavat nyt ymmärtää laitteidensa riskit, hyödyntää teknologian koko potentiaalia – ja tehdä entistä järkevämpiä valintoja arjessaan.

Korelaisten POSTECHin (Pohang University of Science and Technology) ja Sungkyunkwanin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden tavan pidentää sähköautojen litiumioniakkujen käyttöikää jopa 19-kertaiseksi – ilman uusia materiaaleja tai teknologioita. Ratkaisu on yksinkertainen: siinä pitää välttää akun täydellistä tyhjentämistä.

Dallasin Texasin yliopiston (UTD) tutkijat ovat löytäneet syyn, miksi litium-nikkelioksidi (LiNiO₂) -akut menettävät kestävyyttään ja rappeutuvat toistuvien lataussyklien aikana. Löydös voi avata tietä pitkäikäisemmille ja tehokkaammille akuille, jotka voisivat parantaa esimerkiksi sähköautojen ja älylaitteiden suorituskykyä.

EU:n uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on nyt virallisesti hyväksytty ja aikataulutettu. Sen mukaan 31. joulukuuta 2029 jälkeen rakennusluvan saaneissa uusissa asuinrakennuksissa – mukaan lukien omakotitalot – on oltava soveltuvat aurinkoenergiajärjestelmät.

VTT on kehittänyt maailman ensimmäisten joukossa täysin biohajoavan aurinkokennomoduulin, joka voidaan kiinnittää suoraan viljelykasvin lehteen tai varteen. Maatuvan kennon avulla maatalouteen voidaan tuoda uutta mittauselektroniikkaa ilman huolta jätteistä tai ympäristöhaitoista.