Sähköautopalo ei juuri eroa tavallisesta autopalosta, ellei auton ajoakku osallistu palotapahtumaan. Mikäli palo saa alkunsa ajoakusta tai leviää siihen, sammuttamiseen tarvitaan runsaasti vettä ja akku voi syttyä sammuttamisen jälkeen vielä uudelleen. Onneksi sähköautojen akkupalot ovat olleet erittäin harvinaisia Suomessa.
Vuosina 2015-2020 Suomessa tapahtui vain muutama sähköautopalo. Sama näyttää pätevän vuoteen 2021: pelastusalan Pronto-tietokannasta löytyy vain yksi selvästi sähköauton korkeajännitejärjestelmään liittyvä palotapaus. Varsinaisia sähköautojen ajoakkupaloja ei rekisteristä viime vuodelta löydy.
Yksi ”oikea” sähköautopalo tilastoista kuitenkin löytyy. Tapaninpäivänä 26.12.2021 ladattava hybridiauto syttyi kesken ajon moottoritilasta ennen kolmea iltapäivällä eteläsuomalaisessa kaupungissa. Kuljettaja pysäytti auton kauppakeskuksen pysäköintipaikalle ja paikalla olleet saivat auton sammumaan neljällä nestesammuttimella. Palokunnan tullessa paikalle moottoritila enää savusi.
Pelastuslaitos avasi konepellin ja vaahdotti moottoritilan ja irrotti 12 voltin akun kaapelin. Palo ei levinnyt muualle autoon. Pelastuslaitos sai uuden hälytyksen samana iltapäivänä viideltä: auto oli syttynyt uudelleen. Sammutusvaahdon haihduttua oranssit korkeajännitejohdot olivat kipinöineet ja sytyttäneet moottoritilan uudestaan. Palokunta sammutti liekit vedellä, minkä jälkeen auto tehtiin kokonaan virrattomaksi valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tämän jälkeen kipinöinti lakkasi.
Mahdollinen syy uudelleensyttymiselle on, että ensimmäisellä sammutuskerralla autoa ei tehty virrattomaksi täsmälleen oikeassa järjestyksessä. Jos sähköautossa on virrat päällä, 12 voltin akun irrottaminen ei sammuta auton korkeajännitejärjestelmää, koska auton DC/DC-muuttaja syöttää edelleen 12 voltin järjestelmää korkeajänniteakusta. Tällöin korkeajännitejärjestelmä voi jäädä päälle ja sytyttää uudestaan tulipalon.
Tilannetta voi verrata perinteiseen autoon: jos akun irrottaa, kun auto on käynnissä, auto jää käyntiin koska laturi syöttää virtaa sytytysjärjestelmälle. Moottori pitää sammuttaa ensin, ja sen jälkeen akun irrottaminen estää auton käynnistymisen.
Litiumioniakkupaloksi tapahtuma ei edennyt, koska kyseisessä automallissa ajoakku on takaosassa ja palo oli auton etuosassa. Akulla oli silti merkitystä uudelleensyttymisessä, koska akku syötti vaurioituneita korkeajännitejohtoja.
Sähköautopalo ei ole aina akkupalo
Kaikki sähköautopalot eivät ole akkupaloja. Vaikka hakusanapoiminta löytää vuodelta 2021 yhteensä 12 pelastustoimen liikennevälinepalotehtävää, jossa mainitaan sähkö- tai hybridiauto, niistä lähes kaikki ovat perinteisiä autopaloja tai palonalkuja, jotka eivät liity käyttövoimaan mitenkään, mutta ovat sattuneet sähkö- tai hybridiautolle. Aineistosta löytyy esimerkiksi 12 voltin järjestelmästä palanut Toyota Prius, kuin myös Tesla, jonka ilmalämpöpumppu oli sylkenyt öljyt ulos ja savunnut. Myöskään 2.4.2021 Sysmässä kärähtänyt hybridiauto ei ollut ajoakun palo: auto meni kesken ajon vikatilaan ja syttyi kuljettajan pysähdyttyä.
28.1.2021 uutisoitiin autonkuljetusrekan palosta. Paikalla olleen toimittajan veikkaus, että palo olisi saattanut lähteä sähköauton akusta, muuttui nopeasti totuudeksi sosiaalisessa mediassa, vaikka palon syyksi osoittautui perävaunun pyöränlaakeri, joka oli ylikuumentunut ja sytyttänyt renkaan palamaan, josta palo levisi yläpuolella olevaan henkilöautoon palamaan. Pronto-kirjauksen mukaan palaneiden autojen joukossa oli ainakin yksi hybridiauto, mutta mitään akkupaloon tai sen sammuttamiseen viittaavaa ei kirjauksesta käy ilmi. Kirjauksen mukaan palanut hybridiauto siirrettiin muualle ja upotettiin vesikonttiin uudelleensyttymisen ehkäisemiseksi.
Vesa Linja-aho
Kirjoittaja tekee väitöskirjatutkimusta sähköautojen ja muiden yleistyvien teknologioiden turvallisuudesta
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.
