Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.

Perinteisesti lentokoneet ovat käyttäneet hydraulisia toimilaitteita ensisijaisen ja toissijaisen lennonohjauksen, laskutelineen, jarrujärjestelmien ja jäänpoistojärjestelmien ohjaamiseen. Ilmailu- ja avaruusalan sähköistäminen ohjaa siirtymistä hydraulisista toimilaitteista tehoelektroniikkakäyttöihin painon, monimutkaisuuden ja huoltotarpeiden vähentämiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi.

Norjalainen TouchNetix on julkistanut uuden XL-kosketusratkaisunsa, joka on suunniteltu erityisesti jättimäisille, jopa 105-tuumaisille näytöille ja pinnoille. Tämä innovaatio on suunnattu erityisesti yritys- ja koulutuskäyttöön, joissa suurikokoiset näytöt ja valkotaulut tarjoavat monikäyttäjäyhteistyön ja esitysten mahdollisuuksia.

Jolla alkaa pian toimittaa ensimmäisiä Mind2-tekoälylaitteita tilaajilleen Salon tehtaalta, mutta mikä laite oikeastaan on? Mitä se tuo käyttäjälleen? Miksi pitäisi kantaa mukanaan yhtä uutta laitetta? Laite on käyttäjälleen muisti, joka tuo lisää aikaa työpäivään, sanovat toimitusjohtaja Sami Pienimäki ja hallituksen puheenjohtaja Antti Saarnio.

Belgialainen Melexis on julkistanut uuden MLX91235-virta-anturin, joka mullistaa virranmittauksen poistamalla tarpeen perinteiselle ferromagneettiselle ytimelle. Tämä innovaatio laajentaa Melexisin anturivalikoimaa ja mahdollistaa suurempien virtojen mittaamisen ulkoisten johtimien, kuten piirilevyjen tai väyläkiskojen, kautta.

Sähköautojen myynti on heitellyt viime aikoina, mikä on näkynyt myös latausasemien rakentamisessa. Tämä näkyy myös kotimaisen Kempowerin tämän hetken luvuissa. Notkahdus on kuitenkin väliaikainen, sillä latausasemien markkinoille luvataan globaalisti isoa kasvua.

Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.

Nvidia on jälleen rikkonut odotukset raportoidessaan 35,1 miljardin dollarin liikevaihdon kolmannella vuosineljänneksellä. Tämä merkitsee 94 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna. Osakekohtainen tulos nousi peräti 111 prosenttia. Mutta miten teknologinen ekosysteemi reagoi ja hyötyy Nvidian ylivoimasta?

Reunatekoälyä hyödyntävien teollisten alustojen johtava toimittaja Advantech on saanut kansainvälistä tunnustusta voittamalla 2024 IoT Edge Computing Excellence Award -palkinnon. IoT Evolution World -verkkosivuston myöntämä palkinto korostaa Advantechin roolia reunalaskennan ja tekoälyratkaisujen edelläkävijänä. Yrityksen palkitut tuotteet MIC-732-AO, UNO-148 V2, MIC-770 V3 + MIC-75GF10 ja IPC-730 tarjoavat ratkaisuja teollisten reunasta pilveen -tekoälysovellusten vaatimuksiin.

Saksalainen startup Q.ANT on julkistanut ensimmäisen kaupallisen fotoniprosessorinsa, joka tuo täysin uuden tason energiatehokkuutta ja suorituskykyä laskentaan ja tekoälysovelluksiin. Uusi Native Processing Unit (NPU) perustuu valon käyttöön laskennassa perinteisten elektronien sijaan.

Renesas on esitellyt ensimmäisenä maailmassa täydellisen liitäntäpiirisarjan toisen sukupolven DDR5 Multi-Capacity Rank Dual In-Line Memory Module -muistimoduuleille (MRDIMM). Tämä merkittävä innovaatio vastaa tekoälyn (AI), korkean suorituskyvyn laskennan (HPC) ja datakeskusten jatkuvasti kasvaviin suorituskykyvaatimuksiin.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ja Eviden, Atos Groupin edistyneen laskennan yksikkö, ovat solmineet jopa 60 miljoonan euron arvoisen sopimuksen Roihu-nimisen supertietokoneen toimittamisesta. Roihu on Suomen uusi kansallinen supertietokone, jonka laskentateho tulee kolminkertaistamaan nykyisten Mahti- ja Puhti-tietokoneiden suorituskyvyn.

Mikropiirien purkuanalyysejäkin tekevä TechInsights on löytänyt Samsungin D1b-sukupolven DRAM-sirun ja vahvistanut sen solukoon. Sirulle saadaan ahdettua gigabitti dataa 2,294 neliömillin alalle.

Akkuteknologian jättiläinen, kiinalainen CATL (Contemporary Amperex Technology Co.) on esitellyt toisen sukupolven natriumioniakkunsa World Young Scientists Summit -tapahtumassa. CATL päätutkija Wu Kai kertoi, että uusi akkuteknologia tulee markkinoille vuonna 2025.

Maailman supertietokoneet on jälleen laitettu paremmuusjärjestykseen. Listalla Suomen LUMI oli sijalla kahdeksan. AMD:n EPYC-prosessorit ja Instinct-sarjan GPU-kiihdyttimet ovat kiistatta tämän hetken paras yhdistelmä, kun haetaan parasta mahdollista suorituskykyä.

Aalto-yliopiston Artemis-tutkimusryhmän on kehittänyt ratkaisun, joka mahdollistaa tilaäänen luomisen helposti jo olemassa olevilla mikrofoneilla ja niihin kytkettävällä edullisella lisälaitteella.  Akustiikan laboratorion tutkimukseen perustuva laite muodostaa mikrofoneista ryhmän, joka kykenee tallentamaan korkealaatuista tilaääntä.

Sveitsiläinen u-blox on esitellyt uuden LTE Cat 1bis -luokan moduulin SARA-R10001DE, joka on varustettu sisäänrakennetulla eSIMillä. Sisäänrakennettu eSIM mahdollistaa verkkovaihdot kustannusten ja kuuluvuuden optimoimiseksi.

Aalto-yliopiston energiatutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia ratkaisuja, joiden he uskovat mullistavan täysin sähköautoissa käytettyjen akkujen kierrätyksen kuljetuksesta ja varastoinnista aina litiumin talteenottoon. Uuden teknologian avulla käytetyt litiumakut voidaan kierrättää turvallisesti ja ympäristöystävällisesti, ja esimerkiksi litiumin talteenottoaste voidaan nostaa muutamista prosenteista jopa yli 70 prosenttiin.

Kajaanissa CSC:n tiloissa jylläävä LUMI on sijalla kahdeksan uusimmalla maailman nopeimpien tietokoneiden Top500-listalla, joka julkaistiin SC24-konferenssissa Atlantassa. LUMI putosi odotetusti Euroopan kärkipaikalta, mutta on silti tällä hetkellä Euroopan toiseksi nopein supertietokone Italian Ferrera Erbognoneen asennetun Eni S.p.A -energiayhtiön HPC6-järjestelmän jälkeen.

Nokian MeeGo-projektista aikanaan ponnistanut Jolla julkisti toukokuussa Jolla Mind2 -tekoälytietokoneen. Käyttäjänsä yksityisyyttä tiukasti varjelevan Mind2-tietokoneen kehitystyö on edennyt siihen pisteeseen, että laitteen loppukokoonpano aloitetaan joulukuussa Jollan uusissa tuotantotiloissa Salo IoT Campuksen tiloissa.