IoT-laitteiden kehittäjien arki on muuttumassa. Silicon Labs on julkistanut uuden Simplicity Ecosystemin, älykkään työkalukokonaisuuden, joka tuo tekoälyn osaksi jokaisen vaiheen älylaitteiden suunnittelussa ja ohjelmoinnissa.

CN Rood laajentaa yhteistyötään Pico Technologyn kanssa ja tuo nyt brittiläisvalmistajan PC-pohjaiset mittausratkaisut myös Suomeen. Laajennus kattaa koko Pohjoismaiden alueen, eli Ruotsin, Tanskan, Norjan, Suomen ja Islannin.

NXP Semiconductors on esitellyt uuden i.MX 952 -sovellusprosessorin, joka tuo tekoälypohjaisen havainnoinnin ja ohjaamon älytoiminnot yhä useampiin autoihin. Uutuus kuuluu yhtiön i.MX 9 -sarjaan ja on suunniteltu erityisesti kuljettajavalvontaan, lapsen läsnäolon tunnistukseen sekä kehittyneisiin HMI-järjestelmiin (Human-Machine Interface).

Maailman johtava mittausteknologiayritys Vaisala on lanseerannut uuden Vaisala Circular -palvelun, joka tarjoaa mittapäiden kalibroinnin ja uudelleenkäytön palveluna. Uusi toimintamalli minimoi mittauskatkokset, parantaa mittausten luotettavuutta ja edistää vastuullisuutta pidentämällä mittalaitteiden elinkaarta.

Microchip Technology on julkaissut uuden SkyWire-teknologian, joka tuo nanosekuntitason aikasynkronoinnin ja aikajäljitettävyyden kriittisiin infrastruktuureihin. Tekniikka voidaan käyttää esimerkiksi datakeskuksissa, sähköverkoissa ja 5G-tukiasemissa.

Tekoälyn kasvava laskentatarve muuttaa myös konesalien fyysistä rakennetta. Perinteinen 19-tuumainen räkki saa rinnalleen uuden avoimen standardin, kun suurimmat teknologiayritykset ottavat käyttöön Meta-yhtiön kehittämän Open Rack Wide (ORW) -määrityksen. Uuden formaatin ensimmäisiä esimerkkejä nähtiin lokakuussa 2025 Open Compute Projectin (OCP) huippukokouksessa San Josessa.

Columbian yliopiston tutkijat ovat onnistuneet mahduttamaan monivärisen, korkean tehon laserin yhdelle sirulle. Saavutus voi mullistaa datakeskusten, mittalaitteiden ja kvanttisovellusten energiatehokkuuden ja suorituskyvyn. Tutkimus julkaistiin lokakuussa 2025 Nature Photonics -lehdessä.

Penn Staten yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisen tietokoneen, joka ei perustu piihin. Laite on rakennettu täysin niin sanotuista kaksiulotteisista (2D) materiaaleista eli kalvoista, jotka ovat vain yhden atomin paksuisia.

STMicroelectronics on julkaissut uuden sukupolven 5 megapikselin kuvakennoja, jotka on suunniteltu erityisesti teollisuusautomaation, turvallisuusjärjestelmien ja älykaupan tarpeisiin. Uudet BrightSense-sarjan kennot (VD1943, VB1943, VD5943 ja VB5943) yhdistävät suuren nopeuden, pienen kohinan ja tarkan yksityiskohtien toiston samaan siruun.

Gallium-nitriditeknologia (GaN) on ottamassa historiallisen harppauksen korkeajännitealueelle ja haastaa ensi kertaa piikarbidin (SiC) asemat tehoelektroniikan raskaimmassa sarjassa. Power Integrationsin tuore julkaisu esittelee maailman ensimmäiset 1250 V ja 1700 V PowiGaN-kytkimet, jotka on suunniteltu NVIDIAn 800 voltin DC-arkkitehtuuriin seuraavan sukupolven tekoälydatakeskuksissa.

Suomella on parhaat valmiudet toimia Pohjoismaiden ensimmäisen fuusioreaktorin sijoituspaikkana, selviää VTT:n tuoreesta tutkimuksesta. Raportin mukaan Suomen kehittynyt sääntely-ympäristö ja aktiivinen ydinenergialain uudistus tekevät maasta houkuttelevimman vaihtoehdon fuusioenergian pilottihankkeelle.

DDR5-muistien vauhti kiihtyy jälleen. Standardointijärjestö JEDEC on julkaissut uusimman version DDR5-muistien Serial Presence Detect (SPD) -standardista, joka nyt virallisesti tukee jopa DDR5-9200 nopeuksia. Päivitys, nimeltään JESD400-5D versio 1.4, heijastaa DDR5-teknologian nopeaa kypsymistä ja laajenemista uusiin laiteformaatteihin.

Yhä useampi viettää suuren osan arjestaan verkossa – töissä, kotona ja vapaa-ajalla. Silti harva tulee pohtineeksi, miten yhteystapa vaikuttaa tietoturvaan. Teknologiasivusto CyberGuy:n asiantuntija Kurt Knutsson nostaa esiin kysymyksen, joka mietityttää monia: onko turvallisempaa käyttää langatonta Wi-Fi-yhteyttä vai kytkeä tietokone perinteisesti Ethernet-kaapelilla suoraan reitittimeen?

Japanilainen Toyota aikoo olla ensimmäinen autonvalmistaja, joka tuo markkinoille täyssähköauton, jossa käytetään kiinteää elektrolyyttiä hyödyntävää akkua eli niin sanottua all-solid-state -akkua. Yhtiö tavoittelee uuden sukupolven akkuteknologian käytännön kaupallista käyttöönottoa vuosina 2027-2028.

Merkittävät puolijohdevalmistajat tekevät rohkeita investointeja tehopuolijohteisiin ja niiden valmistusprosesseihin tarjotakseen erinomaisia tehokomponentteja elektroniikan kehittämiseksi seuraavan vuosisadan yhä moninaisempiin tarpeisiin. Toshiba on ‘Excellence in Power’ -konseptillaan yksi kehityksen kärkinimistä.

Saksalainen Infineon Technologies on esitellyt uuden sukupolven 60 gigahertsin tutkapiirin, joka on suunniteltu erityisesti vähävirtaisiin IoT-sovelluksiin. Yhtiön XENSIV BGT60CUTR13AIP perustuu CMOS-tekniikkaan ja tarjoaa erittäin kompaktin, energiaa säästävän ja helposti integroitavan ratkaisun älylaitteisiin.

ASUS on tuomassa tekoälykehityksen uudelle tasolle julkistamalla Ascent GX10 -nimisen henkilökohtaisen AI-superkoneen. Tämä kompaktin kokoinen, mutta massiivisen suorituskyvyn omaava laite perustuu Nvidian uuteen GB10 Grace Blackwell Superchippiin, joka tarjoaa jopa 1 petaflopin laskentatehon suoraan työpöydälle.

MIPS, joka nykyään on osa GlobalFoundriesia, on julkistanut uuden MIPS I8500 -prosessorin, joka on suunniteltu erityisesti tapahtumapohjaiseen laskentaan tekoälyn aikakaudella. Uutuus edustaa kolmannen sukupolven nelisäikeistä per ydin -arkkitehtuuria, joka perustuu avoimeen RISC-V-käskykantaan.

OnePlus on esitellyt uuden OxygenOS 16 -käyttöliittymänsä, jota voidaan pitää merkittävimpänä ohjelmistouudistuksena vuosiin. Päivitys tuo mukanaan Android 16 -pohjan lisäksi laajan paketin tekoälyominaisuuksia, uuden visuaalisen ilmeen sekä entistä tiiviimmän yhteyden eri laitteiden ja alustojen välille. Ensimmäisenä käyttöjärjestelmä nähdään tulevassa OnePlus 15 -mallissa, ja avoin betaversio käynnistyy 17. lokakuuta.

Tutkijat Max Planck -instituutista ja Oxfordin yliopistosta ovat onnistuneet ohjaamaan täysin uudenlaista materiaaliluokkaa, niin kutsuttuja ferroaksiaalisia materiaaleja, ultranopeilla valopulsseilla. Löytö voi avata tien täysin uuden sukupolven tietovarastointiin – nopeampiin, vakaampiin ja energiatehokkaampiin haihtumattomiin muisteihin.