Vuosikymmenten ajan avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat olleet modernin tietotekniikan hiljainen moottori. Jokainen mobiilisovellus, yritysjärjestelmä ja tekoälykehys rakentuu niiden varaan. Mutta kun maailmanlaajuinen kysyntä ohjelmistoinfrastruktuurille kasvaa, yksi karu totuus käy väistämättömäksi: avoin lähdekoodi ei ole ilmaista.
Tekoälyn kasvava laskentatarve muuttaa myös konesalien fyysistä rakennetta. Perinteinen 19-tuumainen räkki saa rinnalleen uuden avoimen standardin, kun suurimmat teknologiayritykset ottavat käyttöön Meta-yhtiön kehittämän Open Rack Wide (ORW) -määrityksen. Uuden formaatin ensimmäisiä esimerkkejä nähtiin lokakuussa 2025 Open Compute Projectin (OCP) huippukokouksessa San Josessa.
Columbian yliopiston tutkijat ovat onnistuneet mahduttamaan monivärisen, korkean tehon laserin yhdelle sirulle. Saavutus voi mullistaa datakeskusten, mittalaitteiden ja kvanttisovellusten energiatehokkuuden ja suorituskyvyn. Tutkimus julkaistiin lokakuussa 2025 Nature Photonics -lehdessä.
Penn Staten yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisen tietokoneen, joka ei perustu piihin. Laite on rakennettu täysin niin sanotuista kaksiulotteisista (2D) materiaaleista eli kalvoista, jotka ovat vain yhden atomin paksuisia.
Ohjelmistokielten suosituimmuutta mittaavassa TIOBE-indeksissä tapahtui lokakuussa kärkikahinoiden järjestyksen muutos. Python jatkaa ylhäisessä yksinäisyydessään selkeänä ykkösenä, vaikka sen suosio hieman laski syyskuuhun verrattuna. Kakkospaikalle nousi nyt C, ohittaen C++:n niukasti.
Ruotsalainen sulautettujen laitteiden ohjelmoinnin ja kehityksen työkaluja kehittäv IAR Systems aikoo poistua Nasdaq Stockholmista, kun suomalainen Qt Group on noussut sen enemmistöomistajaksi. Qt:n tytäryhtiö The Qt Company Oy omistaa nyt yli 90 prosenttia IAR:n osakkeista ja äänivallasta, ja on ilmoittanut käynnistävänsä prosessin jäljellä olevien osakkeiden lunastamiseksi.
STMicroelectronics on julkaissut uuden sukupolven 5 megapikselin kuvakennoja, jotka on suunniteltu erityisesti teollisuusautomaation, turvallisuusjärjestelmien ja älykaupan tarpeisiin. Uudet BrightSense-sarjan kennot (VD1943, VB1943, VD5943 ja VB5943) yhdistävät suuren nopeuden, pienen kohinan ja tarkan yksityiskohtien toiston samaan siruun.
Gallium-nitriditeknologia (GaN) on ottamassa historiallisen harppauksen korkeajännitealueelle ja haastaa ensi kertaa piikarbidin (SiC) asemat tehoelektroniikan raskaimmassa sarjassa. Power Integrationsin tuore julkaisu esittelee maailman ensimmäiset 1250 V ja 1700 V PowiGaN-kytkimet, jotka on suunniteltu NVIDIAn 800 voltin DC-arkkitehtuuriin seuraavan sukupolven tekoälydatakeskuksissa.
Suomella on parhaat valmiudet toimia Pohjoismaiden ensimmäisen fuusioreaktorin sijoituspaikkana, selviää VTT:n tuoreesta tutkimuksesta. Raportin mukaan Suomen kehittynyt sääntely-ympäristö ja aktiivinen ydinenergialain uudistus tekevät maasta houkuttelevimman vaihtoehdon fuusioenergian pilottihankkeelle.
DDR5-muistien vauhti kiihtyy jälleen. Standardointijärjestö JEDEC on julkaissut uusimman version DDR5-muistien Serial Presence Detect (SPD) -standardista, joka nyt virallisesti tukee jopa DDR5-9200 nopeuksia. Päivitys, nimeltään JESD400-5D versio 1.4, heijastaa DDR5-teknologian nopeaa kypsymistä ja laajenemista uusiin laiteformaatteihin.
Yhä useampi viettää suuren osan arjestaan verkossa – töissä, kotona ja vapaa-ajalla. Silti harva tulee pohtineeksi, miten yhteystapa vaikuttaa tietoturvaan. Teknologiasivusto CyberGuy:n asiantuntija Kurt Knutsson nostaa esiin kysymyksen, joka mietityttää monia: onko turvallisempaa käyttää langatonta Wi-Fi-yhteyttä vai kytkeä tietokone perinteisesti Ethernet-kaapelilla suoraan reitittimeen?
Microsoftin tuore Digital Defense -raportti paljastaa, että valtaosa kyberhyökkäyksistä on nykyään taloudellisesti motivoituneita. Tutkimus kattaa heinäkuun 2024 ja kesäkuun 2025 välisen ajan, ja sen mukaan jopa 80 prosentissa analysoiduista tapauksista hyökkäyksen tavoitteena oli tietojen anastaminen. Useimmiten tarkoituksena oli suora taloudellinen hyöty, kun taas perinteisen vakoilun osuus jäi vain neljään prosenttiin.
Merkittävät puolijohdevalmistajat tekevät rohkeita investointeja tehopuolijohteisiin ja niiden valmistusprosesseihin tarjotakseen erinomaisia tehokomponentteja elektroniikan kehittämiseksi seuraavan vuosisadan yhä moninaisempiin tarpeisiin. Toshiba on ‘Excellence in Power’ -konseptillaan yksi kehityksen kärkinimistä.
Japanilainen Toyota aikoo olla ensimmäinen autonvalmistaja, joka tuo markkinoille täyssähköauton, jossa käytetään kiinteää elektrolyyttiä hyödyntävää akkua eli niin sanottua all-solid-state -akkua. Yhtiö tavoittelee uuden sukupolven akkuteknologian käytännön kaupallista käyttöönottoa vuosina 2027-2028.
Saksalainen Infineon Technologies on esitellyt uuden sukupolven 60 gigahertsin tutkapiirin, joka on suunniteltu erityisesti vähävirtaisiin IoT-sovelluksiin. Yhtiön XENSIV BGT60CUTR13AIP perustuu CMOS-tekniikkaan ja tarjoaa erittäin kompaktin, energiaa säästävän ja helposti integroitavan ratkaisun älylaitteisiin.
ASUS on tuomassa tekoälykehityksen uudelle tasolle julkistamalla Ascent GX10 -nimisen henkilökohtaisen AI-superkoneen. Tämä kompaktin kokoinen, mutta massiivisen suorituskyvyn omaava laite perustuu Nvidian uuteen GB10 Grace Blackwell Superchippiin, joka tarjoaa jopa 1 petaflopin laskentatehon suoraan työpöydälle.
Koneoppiminen (ML) ja tekoäly (AI – joista ML voidaan nähdä tekoälyn osajoukkona) on perinteisesti toteutettu korkean suorituskyvyn laskentajärjestelmissä ja viime vuosina yhä enemmän pilvessä. Nyt niitä kuitenkin hyödynnetään yhä useammin sovelluksissa, joissa käsittely tapahtuu lähellä datan lähdettä. Tämä on ihanteellista IoT-laitteille: kun analyysi tehdään reunalla, pilveen tarvitsee lähettää vähemmän dataa. Tulos on parempi suorituskyky pienemmän viiveen ansiosta ja parempi tietoturva.
Nokia on solminut miljardiluokan yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen tekoälypiirejä ja -palvelimia kehittävän Nvidian kanssa kehittääkseen niin sanottua tekoälypohjaista mobiiliverkkoa. Tämän AI-RAN-tekniikan pitäisi olla keskeinen moottori, joka vauhdittaa siirtymää 5G:stä 6G:hen.
Merkittävät puolijohdevalmistajat tekevät rohkeita investointeja tehopuolijohteisiin ja niiden valmistusprosesseihin tarjotakseen erinomaisia tehokomponentteja elektroniikan kehittämiseksi seuraavan vuosisadan yhä moninaisempiin tarpeisiin. Toshiba on ‘Excellence in Power’ -konseptillaan yksi kehityksen kärkinimistä.
Saksalainen Infineon Technologies on esitellyt uuden sukupolven 60 gigahertsin tutkapiirin, joka on suunniteltu erityisesti vähävirtaisiin IoT-sovelluksiin. Yhtiön XENSIV BGT60CUTR13AIP perustuu CMOS-tekniikkaan ja tarjoaa erittäin kompaktin, energiaa säästävän ja helposti integroitavan ratkaisun älylaitteisiin.
