SiTimen Titan-alustan MEMS-resonaattorit mullistavat 4 miljardin dollarin resonointikomponenttien markkinan. Ne ovat jopa seitsemän kertaa kvartsia pienempiä, mutta samalla kestävämpiä, energiatehokkaampia ja helpompia integroida. Älykelloista lääkinnällisiin implantteihin, IoT-laitteisiin ja Edge AI -sovelluksiin Titan avaa laitevalmistajille uusia mahdollisuuksia suunnitella aiempaa pienempiä, älykkäämpiä ja luotettavampia tuotteita.
Puolijohdevalmistaja Nexperia nostaa esiin tekoälyn kääntöpuolen: sähkö ei välttämättä riitä kattamaan datakeskusten kasvavaa energiantarvetta. Yhtiön strategiajohtaja Dirk Wittorf esitteli Madridissa, kuinka tekoälyn ja suurten kielimallien koulutuksen vaatima laskentateho syö sähköä ennennäkemättömällä vauhdilla.
Tekoälyn ja 5G:n rinnalla kyberturvallisuus on tänä vuonna edelleen yksi sulautettujen järjestelmien ja IoT-markkinoiden tärkeimmistä trendeistä. Kaiken ytimessä on turvallinen käyttöjärjestelmä kaikille IoT-laitteille. Aika kuitenkin käy vähiin: yrityksillä on vain kaksi vuotta aikaa valmistautua Cyber Resilience Act -asetukseen. Kontronin toimitusjohtaja Hannes Niederhauser avaa näkymiä yhtiön suunnasta vuodelle 2025.
Nokia on esitellyt maailman ensimmäisen passiivisen 50G PON -kuituverkkoratkaisun, joka tuo yrityksille kvanttiturvallisen, erittäin nopean ja luotettavan kuituyhteyden. Uusi ratkaisu tarjoaa operaattoreille mahdollisuuden päivittää nykyiset 10G tai 25G PON -verkot 50G-tasolle ilman suuria muutoksia infrastruktuuriin.
Euroopan johtaviin supertietokoneisiin kuuluva LUMI on avannut ovensa tekoälykehittäjille. Uusi LUMI-tekoälytehdas (LUMI AI Factory) tarjoaa nyt maksuttomia palveluja startupeille, pk-yrityksille ja tutkijoille – tarkoituksena vauhdittaa eurooppalaista tekoälykehitystä ja tuoda huipputason laskenta kaikkien ulottuville.
Tekoäly on tullut testauksen ja mittaamisen maailmaan jäädäkseen – ja se muuttaa koko kentän toimintatapaa. CN Roodin TechDays 2025 -tapahtuma 18. marraskuuta tarjoaa tuoreimman katsauksen siihen, miten NI:n teknologiat ja uudet tekoälyratkaisut vievät instrumentoinnin uudelle aikakaudelle.
Nokia on julkaissut uuden ohjelmistotyökalun, joka tuo operaattoreille digitaalisen kaksosen koko kuituverkosta. Ratkaisun avulla voidaan yhdistää verkon aktiiviset ja passiiviset osat yhdeksi reaaliaikaiseksi näkymäksi, mikä parantaa näkyvyyttä verkon tilaan ja luotettavuutta.
Renesas Electronics on tuonut markkinoille uuden RA0L1-mikro-ohjainsarjan, joka tekee mahdolliseksi aiempaa energiatehokkaammat ja edullisemmat kosketusohjatut laitteet – jopa paristokäytössä. Uusi ohjain on osa Renesasin ultra-pienen virrankulutuksen RA0-sarjaa, joka on suunniteltu erityisesti kulutuselektroniikkaan, pieniin kodinkoneisiin ja teollisuuden ohjaimiin.
Suomalaisten luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on selvästi heikentynyt, käy ilmi Digi- ja väestötietoviraston Digiturvabarometrista 2025. - Noin 60 prosenttia kansalaisista on nyt huolissaan yhteiskuntaan kohdistuvista kyberhyökkäyksistä ja digihuijauksista, sanoo johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.
Paikallinen tekoälylaskenta tekee vahvaa tuloaan sulautettuihin järjestelmiin. Ruotsalaislähtöinen Virtium Embedded Artists esitteli uuden RZ/G3E System-on-Module (SOM) -ratkaisun, joka tuo tekoälyn ja kehittyneet käyttöliittymät suoraan verkon reunalle ilman jatkuvaa yhteyttä pilveen.
Gallium-nitridi (GaN) ottaa ratkaisevan askeleen kohti volyymituotantoa, kun alan suuret toimijat siirtyvät kehittämään ja valmistamaan GaN-tehopiirejä 300 millimetrin kiekoilla. Siirtymä tuo mukanaan merkittäviä kustannusetuja, parempaa suorituskykyä ja vauhdittaa GaN-teknologian leviämistä yhä laajemmille tehoalueille – aina kuluttajalatureista sähköajoneuvoihin ja datakeskusten energiajärjestelmiin.
- Visiomme on tuoda valokuidun ylivoimaiset ominaisuudet mahdollisimman lähelle käyttäjää. Tässä hankkeessa otimme konkreettisen loikan eteenpäin ja toteutimme käsityksemme mukaan Suomen ensimmäisen Fiber to the Office -toimiston, kertoo Lounean teknologiajohtaja Riku Päärni.
Ranskalainen avaruusyhtiö Unseenlabs on onnistunut havaitsemaan ja seuraamaan Kiinan rannikkovartioston alusta, vaikka se oli sammuttanut tunnistuslaitteensa Länsi-Filippiinien merellä. Tapaus osoittaa, miten avaruudesta tehtävä radioaaltojen havainnointi voi paljastaa myös niin sanotut “pimeät” sota- ja valvonta-alukset.
MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat ovat kehittäneet uuden mallin, joka selittää, miten litiumionit asettuvat elektrodiin akkujen lataus- ja purkuprosessien aikana. Tätä ilmiötä kutsutaan interkalaatioksi ja se tarkoittaa, että litiumionit tunkeutuvat elektrodimateriaalin kiderakenteen väleihin ilman, että aineen perusrakenne rikkoutuu.
Tämä uusi rakenne vähentää rakenteellisia, energiaa tuottamattomia osia ja nostaa aktiivisen materiaalin osuuden jopa 80 prosenttiin akun tilavuudesta, kun tällä hetkellä osuus on 30-60 prosenttia. Tuloksena on kompaktimpi, kevyempi ja energiatehokkaampi akku, joka voi lisätä sähköauton toimintasädettä jopa 50 prosenttia.
Maailman prosessorimarkkina on siirtymässä tekoälyn aikakauteen. Yole Groupin tuoreen raportin mukaan alan arvo nousee vuoteen 2030 mennessä 554 miljardiin dollariin eli yli 500 miljardiin euroon, 12 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Kasvun moottorina toimii ennen kaikkea generatiivinen tekoäly ja sen vaatima laskentakapasiteetti pilvipalveluissa ja datakeskuksissa.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
